sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Aurinkoista aamua

Nautitaan tästä kaikesta ihanuudesta vielä niin kauan kuin voidaan. Sää tiedotukset on luvannu juhannusta kohden kylmenevää ja vesisadetta.




Ruusupuskat on nyt kauneimmillaan ja mikä tuoksu!



Marjapensaat notkuu marjoista, ne kaipaa kipeästi vettä.


Istutin tämän kannan maahan kun oli käytetty salaatin jatkeeksi, näin hyvin se lähti kasvuun


Oikein mukavaa viikonalkua kaikille teille jotka piipahditte näillä sivustoilla

lauantai 16. kesäkuuta 2018

Kuivaa on!

Luonto odottelee jo kovasti vettä. Muutama pisara on satanut viikkojen aikana muuten maa on kyllä niin rutikuivaa että.
Kesä on ollut tähän asti lämmin ja aurinkoinen mutta yöt kylmiä, hallaakin on ollut useampana yönä.
Käytiin tänään hakemassa vasta kesäkukat. En muista että olisin jättänyt kukkien oston koskaan näin myöhälle.


Optinen harha ulkohuussista. Ei se ole vinossa, huomasin vasta kun laitoin kuvan tähän.



Ensimmäiset retiisit kerätty talteen


Ostettiin muutama mansikan taimi, katsotaan nyt miten käy


Mitään ei heitetä pois, tällä periaatteella toin tämän äidin keittiön maton palan ulkohuussiin



Mustasilmä susanna, tällä kertaa vaaleanpunertava. Viikonloppu on tuulinen, mutta lämmin.
Mukavaa illan jatkoa kaikille.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Vielä vielä aurinko paistaa

Kaunista viikonloppua ollaan saatu viettää. Miljoona hyttystä jatkaa seuranpitoa.
Aurinko on paistanut lähes pilvettömältä taivaalta ja lämpömittari kipusi eilen taas +25.
Eilen saimme nuorta väkeä päivää viettämään kanssamme. Kummipoika avovaimonsa kanssa tuli käymään.
Tein muurinpohja lettuja, saunottiin uitiin ja nautittiin kauniista illasta. Hyttyset riesana tottakai. Monenmoiset karkottimet piti laittaa ja välillä niistä olikin apua. Mukavia tälläiset päivät kun mökkipihassa on elämää ja saa vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa.

Tuntuu että luonto on tällä hetkellä niin rehevä ja kaunis. Välillä sitä istuu vain mökin rappusilla ja nauttii tästä kaikesta.







Kävin naapurin puolella nappaamassa muutaman kuvan



Pieni nuuskuttaja ei ollut enää tervehtimässä meitä. 



" Tassun jälkiä sydämmessä,kuin joku olisi kulkenut siitä vastikää.
joku kulki sydämeni yli, sinäkö se olit koirani?
Ohimatkallako vain?
 Et kai.
Kyllä pysyvästi sinne muutit.
Teit pesän lakanoihin, merkkasit myös nurkat.
Kipitit läpi sydämen, kurajaloin, karvoin.
Jätit tassunjälkiä sydämeeni.
'
Sini Lindroos


Nämä kauniit sanat löysin ja se pätee kaikkiin niihin pieniin koira ystäviin joihin olen saanut tutustua vuosien varrella.