Sataa, sataa

Eipä harmita yhtään vaikka sataa vettä ja tuuli vihmoo, se tietää kevään tuloa ja lumien sulamista.

Mittarissa asteita +5 mutta tupa lämmin

Muutama aurinkoinen päivä saa kummia aikaan

Toivottavasti tänä keväänä on yhtä kaunis kukkaloisto kuin viimevuonnakin!

 Blogini on saanut taas uuden lukijan, tervetuloa ja toivottavasti viihdyt juttujen seurassa.

Lihapiirakkaa

Tämän ohjeen olen saanut äidiltäni. Se on peruja lapsuudesta, eli vanha ohje, helppo ja maukas.

Ohje: 250 g voita tai margariinia

          1 purkki  kermaviiliä

          5 - 6 dl vehnäjauhoja

          1 tl leivinjauhetta

Voin annoin pehmetä huoneenlämmössä muutaman tunnin. Sitten vain kaikki sekaisin ja taikinaa veivaamaan. Laita pallukka jääkaappiin siksi ajaksi kun ruskistat jauhelihan ja keität kasvisliemessä puuroriisin.  Riisin määrää on vaikea sanoa, itse laitoin n. 1 1/2 dl  jauhelihaa oli 400 g
Pilkoin ison sipulin jauhelihan sekaan ja vähän jauhelihamaustetta. Tästä taikinasta tulee 2 pienempää piirakkaa tai sitten yksi iso pellillinen. On makuasia kuinka tekee. Itse tein kaksi erillistä piirakkaa.
Pistele piirakankanteen haarukalla reikiä ja voitele munalla, paista 200 astetta kunnes pinta on kauniin kullanruskea.
Tarjoile salaatin kera tai keitä kupponen teetä.

Kävimme kävelemässä keväisessä metsässä, joutsenet riitelivät taas reviireistään ja ehkä mielessä oli myös kumppanin löytäminen.

Mukavaa viikonalkua

Pientä hemmottelua

 itselle hyvän ruuan äärellä, työviikon jälkeen. Vaasassa on monta hyvää ruokapaikkaa mutta yksi menee edelle muiden.  1h+k: maistuvat annokset lähialueen tuotteista, suosittelen ehdottomasti tutustumaan jos poikkeat kaupungissa.

Alkuruaksi otin kampasimpukoita. Monessa ruokaohjelmassa niitä on laitettu ja kehuttu, nyt maistoin ja ihastuin itse

Ylikypsää karitsaa Perälän luomutilalta. Aivan taivaallisen hyvää

Jälkiruokana   pina colanan, eli rommilla marinoitua ananasta vaniljajäätekön kera

Paikan henki on rauhallinen ja hyvällä maulla sisustettu. Tarjoilijat ehtivät kertoa ruosta, kaiken sen mitä haluat tietää. Missään vaiheessa ei ole kiireen tuntua.

Rauhallista sunnuntaiaamua

Maanantaina

aamulenkillä tuli kuvattua monenlaista.Saimme kuulla että alueella ehkä liikuskelisi ilves? Jäljet näyttivät ison kissaeläimen tassun painaumilta. Elispäivän lämpöasteet ja aurinko  teki tunnistuksen hankalaksi. Onneksi naapurilla oli selvempää kuvaa.

Hangessa oli monenmoisia jälkiä

Tiedähäntä mikä kuusenoksia ruskistaa, onko kyseessä tauti ?

Lämpöasteet tekivät myös jäälle suuria lätäköitä ja sohjoa

Tähän pönttöön odotellaan asukkeja, niinkuin monena keväänä ennenkin.
Tästä  viikko etenee, täytyy totutella kellojen siirtoon.

Kevät

 etenee nyt todella suurinharppauksin. Räystäät tippuu vettä solkenaan ja joutsenet pitävät kovaäänisiä soidinmenoja. Koko sunnuntaipäivän aurinko helli meitä, mutta napakka tuuli piti huolen siitä ettei takkia hevillä viitsinyt pois ottaa.

Tässä käytiin välillä äänekästä tunteidenpaloa

Tämä kaveri viihtyy yksin puiden kanssa. Saunan seinustalta haettiin eräämpikin puupalikka joka  pilkottiin. Välillä halkoja oli  jonoksi asti saunapolulla.

Vanhempi koiruus osaa nauttimisen taidon. Mikä sen ihanampaa kuin keväinen aurinko joka hellii lämmöllään

Elävä tuli se on vaan jotenkin niin rauhoittava. Paistoimme makkarat hiilloksilla

Pihassa oli kaatunut suuri kuusi, se vei mennessään myös männyn ja koivun. Onneksi ei kallistunut rakennusten päälle

Luonnon omaa taidella. Elämää nähnyt on tämäkin rakennus

Rauha

 Suurilla kirjaimilla kuvastaa tämän hetkistä olotilaa. Luminen maisema, linnunlaulua puissa ,kevääntuloa odotellen. Rolle kävi meitä moikkaamassa. Siitä onkin tovi kun olemme tavanneet. Keväiset tuoksut pistivät koiruuden nenän keotukselle. Paljon oli haisteltavaa sinne tänne.

Hangenalta paljastuu vihreää

Ihanaa kun on naapurit jotka käyvät luomassa lumet, tehden polut helpoiksi kulkea

Illalla saimme nauttia saunan lämmöstä,

Saunapolku oli kauniisti valaistu

Aurinkoista sunnuntaipäivää

Jäille kyytiä

Perjantaipäivä oli ihanan aurinkoinen. Se houkutti pitkälle kävelylenkille merenrantaan.
Kävelyn päätteeksi kävimme avannossa pulahtamassa. Huomasin että avannossa täytynee olla tästälähin vähän kauemmin, tai saunominen jättää vähemmälle. Ei jäänyt niin freesi olo kuin kylmänä pakkaspäivänä. Siitä tietää että kevät koittaa.

Kokoikänsä merenrannalla asuneena, on ihana nähdä jäiden väistyvän ja avoveden raivaavan taas tilaa itselleen. Mikä ihana tunne kun kuulee ensimmäisten lokkien kirkunan ja tuuli tuo merellisen tuoksun.

Kylläkai sitä jonkinsortin pingviini on, kun uskaltautuu hyiseen mereen!

Ruoho vihertää, ihanaa.