Elämä kulkee sykleissä. Nuorena odottaa että koulun saisi kahlattua läpi. Tulee seurustelu vaihe. Täytyy löytää opiskelupaikka tai työ. Perustaa siinä rinnalla yhteinen koti kumppanin kanssa. Löytää yhteinen tapa elää yhdessä, sillä kumpainenkin tuo omia arvoja ja tapoja omasta kodista.
Jossain vaiheessa mennään naimisiin, tulee lapsia ja elämä pyörähtää lapsiperheen arkeen. Saa kokea taas uusia asioita. Hiekkalaatikolla istuen muiden äitien tai isien kanssa jutellen lapsista. Elämä pyörii omassa kuplassa monta vuotta, kunnes lapset ovat murrosiässä ja haasteet ovat taas vähän erilaiset.
Monesti saa itseään muistuttaa että olen tämän perheen aikuinen, kun murrosikäinen pomottaa ja kiukuttelee. Yrittää olla alentumatta samalle tasolle. Aina se ei onnistu. Olenhan itse elänyt joskus tuon vaiheen. Sympatiat saa oma äiti, joka on joskus ollut samassa tilanteessa. Lasten elämässä eletään mukana, iloissa ja suruissa. Kyllä se äidin sydäntä riipaisee jos lapsen elämä ei kulje niitä polkuja joita haluaisi sen menevän . He elävät omaa elämää, virheistä oppien. Ollaan tukena niissä päätöksissä tai kysymyksissä mitä meille esitetään. Pääasia olla rehellinen nuorelle.
Näin jälkeenpäin, saa kuulla " Äiti kyllä sä olit oikeessa" . Voiko olla parempaa kiitos, näistä vuosista!
Seuraava elämän vaihe onkin se kun lapset lentävät pesästä. Ollaan kahdestaan, tässäkö tämä nyt oli. Meidän tehtävä tässä elämän rattaassa on täyttynyt. Olemme taas siinä vaiheessa jossa saa ajatella vain itseään. Töistä kotiin tullessa ei ole kiire ruan laittoon, eteisessä ei tarvitse kahlata kenkärivistön ohi . Musiikki ei pauhaa, ketään ei ole selittämässä päivän kulusta tai pyytämässä rahaa. Sitä voi istahtaa sohvan nurkkaan koko illaksi, ei ole pakko tehdä mitään....
Hetken tästä olotilasta nauttii, sitten haikeudella muistelee noita aikoja. ELÄMÄÄ suurilla kirjaimilla. Nauttikaa tavallisesta , joskus tylsästäkin kotielämästä iloineen ja suruineen. Se hurahtaa vauhdilla ohi, sitten sitä istuskellaan niinkuin mekin täällä ELÄMÄÄ muistellen.
Onneksi lapset käyvät useasti, saamme viettää yhdessä aikaa, joskus menneistä jutellen.
Kaikki tämä pohdinta lähti siitä kun yksi lapsistamme mietti elämäänsä, tulevaisuus vielä avoimena nuoruus edessä .
Niinpä niin sama tilanne täällä. Nautin kyllä suunnattomasti tästä elämänvaiheesta kun on aikaa myös itselle :)
VastaaPoistaNäinhän se on.
VastaaPoista