Vihdoinkin...

Saimme kasvatettua kunnon sadon valkosipuleista!
Viime syksynä mies laittoi jääkaapissa majailleet valkosipulinkynnet maahan, ihan vain katsoakseen tuleeko niistä mitään kun kevät koittaa.
Aikaisin keväällä mullan alta puski vahvat varret, jotka kesänmittaan jatkoivat kasvuaan ja seisoivat jykevinä muiden kasvisten rinnalla. Vettä on tullut yli oman tarpeen, välillä iski jo epäilys että kynnet lilluvat mutavellissä ja mätänevät. Mitä vielä viime viikonloppuna nostimme kokeeksi yhden ylös.Voin vain ihmetellä kuinka kauniita ja voimakkaan tuoksuisia sipuleita saimme!

Valkosipuli viihtyy aurinkoisella paikalla. Mullan pitää olla vahvaa ja ravinteikasta, kalkkia kannattaa heitellä sekaan. Taimia kannattaa myös kastella hyvin. Laitoimme alkukeväästä leikattua heinää varsien ympärille, näin multa sai ravinteita ja piti hyvin kosteuden itsellään.

Sipulit ovat valmiita Heinä- Elokuussa, kun alimmat lehdet alkavat kellertyä. Meillä varret makasivat jo laakeasti pitkin multaa. Sipulit annetaan ilmaantua ja kuivua lämpimässä kuivassa ilmassa ja varret voi joko leikata pois tai letittää.
Lopullinen säilytys hieman viileässä.

Ensinmäinen kasvatuskerta epäonnistui, mutta eipä  siitä lannistuttu. Suosittelen kokeilemaan ja nauttimaan omista antimista, maku on varmasti ainutkertainen!

Sitten tämä meidän murheenryyni... Kovasti olen sitä tutkaillut kunnes löysin kolme tai neljä tomaatin alkua! Sanomattakin on selvää ettei niitä ehdi tomaatteja tulla mutta yritys on kova. Ei ihan turhaan ole tätäkään kasvupenkkiä pidetty yllä ja hoidettu.

Hyvää viikonlopun alkua kaikille täällä piipahtaville, toivottavasti aurinko hellii meitä lämmöllään!